Monikriisin aikakaudella ekologiset, sosiaaliset ja teknologiset murrokset kietoutuvat toisiinsa horjuttaen luottamusta, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa sekä kokemusta yhteisestä tulevaisuudesta. Samalla kun Suomessa olemme havahtuneet nuorten tulevaisuususkon heikkenemiseen, olemme myös heräämässä ylisukupolvisen vastuun ajatteluun, kuten Haudenosaunee-kansojen seitsemännen sukupolven periaattessa ja Maorien Kaitiakitanga-ajattelussa, joissa korostuu vastuu myös syntymättömiä sukupolvia kohtaan. Pitkän aikavälin vaikutusten huomioimista on alettu pitää keskeisenä eettisenä velvoitteena myös tulevaisuudentutkimuksessa ja moraalifilosofiassa.
Uskomme, että sukupolvien välinen dialogi luo yhteisiä tulevaisuuskuvia, joista rakentuu demokratia, ylisukupolvinen toivo ja toimijuus.
Tämän ajatuksen pohjalta olemme kehittäneet sidosryhmiemme kanssa menetelmäkokonaisuuden nimeltä Civic Action Lab (Kansalaistoiminnan laboratorio), jonka pilotoimme vuonna 2025. Laboratorion avulla voimme luoda tilan, joka rakentaa dialogia eri sukupolvien ja ryhmien välille, tukee rauhallisia kohtaamisia ja kollektiivisen älykkyyden muodostumista, sekä mahdollistaa luovaa yhteissuunnittelua aikamme visaisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Laboratorio pohjautuu monikriisin kannalta erityisesti kolmeen ilmiöön. Ensimmäinen ilmiö on eriarvoistumisen, sosiaalisen koheesion ja demokratian kriisi. Polarisaatio, rasismi, misogynia ja demokratian vastaiset liikkeet ovat osin normalisoituneet, heikentäen yhteiskunnallista luottamusta ja osallisuuden tunnetta. Sosiaalinen yhteys ja kuulumisen kokemus sekä solidaarisuus ovat kuitenkin keskeisiä elementtejä sekä yhteiskunnan resilienssille, yksilön hyvinvoinnille että yhteisen toimijuuden syntymiselle.
Toinen keskeinen ilmiö liittyy ihmisen ja muun luonnon vääristyneeseen suhteeseen. Ilmastokriisi, veden kierron häiriintyminen, luontokato ja saastuminen ovat seurausta ihmisen toiminnasta. Planeetan tila heikentää elinolosuhteita, terveyttä ja ruokaturvaa myös Suomessa, ja heijastuu yhä voimakkaammin psyykkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Kysymys hyvästä elämästä planeetan rajoissa nousee keskiöön yksilöllisen ja yhteiskunnallisen muutoksen sekä ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Kolmas ilmiö on ihmisen ja teknologian välinen suhde. Digitalisaatio on muuttanut vallan rakenteita, vuorovaikutusta ja tiedonvälitystä. Algoritmit, tekoäly ja disinformaatio vahvistavat vastakkainasetteluja, samalla kun digitaaliset riippuvaisuudet ja jatkuva ärsyketulva voivat myös heikentää keskittymiskykyä ja hyvinvointia.
Näihin toisiinsa kietoutuviin haasteisiin vastaaminen edellyttää uusia tapoja vahvistaa dialogia, luottamusta ja yhteistä toimijuutta.
Laboratorio kehittää useita erilaisia taitoja:
- dialogi
- reflektointi
- väkivallaton kommunikaatio
- analyysi
- systeemiajattelu
- positiivisten tulevaisuuksien kuvittelu
- yhteistyö
- yhteissuunnittelu
- luovuus ja innovatiivisuus
- toimijuus
- tulevaisuususko
Rauhallinen dialogi ja aika reflektoinnille vahvistavat osallistujien kokemusta kuulluksi tulemisesta ja tukee psykologisen turvallisuuden muodostumista. Yhdessä kuvittelu ja yhteiskehittäminen rakentavat uskoa siihen, että hyvää elämää ja toimivaa demokratiaa voidaan aktiivisesti luoda myös epävarmoina aikoina ja eri lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa.
Pilottimme tuloksia
Vuoden 2025 pilotti pyrki tavoittamaan nuoria aikuisia ja saimmekin mukaan yli 20 osallistujaa. Pilottilaboratorio tarjosi kattauksen monikriisiin liittyvistä teemoista:
- Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja eriytyminen
- Mielenterveys
- Ilmasto- ja ympäristötunteet
- Suhde teknologiaan
- Valeuutiset ja hybridivaikuttaminen
Mittasimme kyselyiden ja haastatteluiden avulla kokemusta toimijuudesta. Ennen tapahtumaa puolet osallistujista arvioi oman toimijuutensa matalaksi tai erittäin matalaksi. Huomionarvoista on ettei yksikään vastaajista arvioinut toimijuuttaan matalaksi enää tapahtuman jälkeen. Tulokset eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia tai yleistettävissä tämän osallistujajoukon ulkopuolelle.
Haastatteluiden vastauksissa korostui tärkeänä muun muassa psykologisesti turvallinen tila, kollektiivinen ajattelu, avoin yhteistyö, lupa käydä keskusteluja vaikeista aiheista, sekä uusien ajattelun ja yhteistyön tekniikoiden oppiminen.
“We need to have spaces that feel safe and where we can collectively think and make sense of the world. Civic Action Lab offered that to me and I hope there will be more in the future.”
Advisor on climate, environment and systems change
“I wanted Civic Action Lab to keep going and stay in that bubble of excitement and motivation, because other spaces aren’t ready to have the conversations we could have at Civic Action Lab.”
Master’s student at University of Helsinki
“Civic Action Lab gave me tools that I took into the rest of my life, they helped me access my existing knowledge in new ways.”
Recent intercultural encounters graduate
Jatkamme työtämme Laboratorion parissa kumppaneidemme kanssa, niin menetelmiä kuin vaikuttavuutta tutkien. Tavoitteemme on luoda uudenlaista ylisukupolvisen yhteistyön kulttuuria, joka kasvattaa kollektiivista uskoa ja toimijuutta rakentaen solidaarisempaa ja vakaampaa yhteiskuntaa.
Kansalaistoiminnan laboratorio on osa What Matters Labin voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Kiinnostuitko nuorten hyvinvoinnista, toimijuudesta, ylisukupolvisuudesta, tai tulevaisuususkon kehittämisestä? Haluatko tehdä yhteistyötä kanssamme?
Ota yhteyttä:
jonna.totterman@matters.fi
Lähteet
- Dixson-Decléve, S., Gaffney, O., Rockström, J., Ghosh, J., Randers, J. & Stoknes, P. (2023). Earth for All: A Survival Guide for Humanity.
- Djakonoff, V. & Ojanen, A. (2024). Kohti pitkäjänteistä hallintoa. Tulevaisuustietoisuudesta toimintaan. Demos Helsinki.
- Engle, J., Agyeman, J., & Chung-Tiam-Fook, T. (Eds.). (2022). Sacred Civics: Building Seven Generation Cities (1st ed.). Routledge.
- Hara, K., Yoshioka, R. & Kuroda, M. et al. (2019). Reconciling intergenerational conflicts with imaginary future generations: evidence from a participatory deliberation practice in a municipality in Japan. Sustain Sci 14, 1605–1619.
- Haudenosaunee Confederacy. (2025). Seventh Generation Value.
- Katherine Richardson et al. (2023). Earth beyond six of nine planetary boundaries. Sci. Adv.9, eadh2458.
- Krznaric, R. (2020). The Good Ancestor: How to think long term in a short-term world. Random House.
- Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework. (2023). Global Goals for 2050.
- Laine, S. & Happonen, K. (toim.) (2026). Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Nuorisotutkimusseura.
- MacAskill, W. (2023). Ihmiskunnan tulevaisuuden historia. Miljoonan vuoden näkökulma. Otava.
- Mandich, G., Satta, C. & Cuzzocrea, V. (2024). Feeling the future: An exploration into studying youth futures, Futures, Volume 155, 103299, ISSN 0016-3287.
- Mäenpää, P. et al. (2025). Paikallistoiminta vahvistaa pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta. Valtioneuvosto.
- Rajavuori, A. (toim.) (2024). Eriarvoisuuden tila Suomessa. Kalevi Sorsa Säätiö.
- Rockström, J., Donges, J.F., Fetzer, I. et al. (2024). Planetary Boundaries guide humanity’s future on Earth. Nat Rev Earth Environ 5, 773–788
- The European Citizens’ Panel on Intergenerational Fairness. (2025). Final Recommendations.
- Van Vuuren, D.P., Doelman, J.C., Schmidt Tagomori, I. et al. (2025). Exploring pathways for world development within planetary boundaries. Nature 641, 910–916.
- World Economic Forum. (2026). Global risk report.