Kansainvälinen Interreg Europe Design Collaboration for Sustainable Business (DeCo) -hanke tuo yhteen organisaatioita, yrityksiä ja yliopistoja seitsemästä maasta: Belgiasta, Espanjasta, Kreikasta, Kroatiasta, Puolasta, Suomesta ja Tšekistä. Tähän kirjoitukseen olemme koonneet keskeisiä DeCo-hankkeen pyöreän pöydän keskusteluissa nousseita oivalluksia.
Maaliskuussa 2025 DeCo-hankkeen pyöreän pöydän keskustelujen teemana oli julkisen sektorin mahdollisuudet edistää yksityisen sektorin siirtymää kohti kestävää liiketoimintaa. Asiantuntija-alustuksen piti Eero Jalava Sitralta, joka kertoi esimerkkejä julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöstä, hankkeista, sekä erilaisista olemassa olevista työkaluista, kuten Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025, World Circular Economy Forum, Käsikirja kiertotalousliiketoimintaan, ja 41 kiinnostavaa kiertotalousyritystä.
Pyöreiden pöytien keskusteluihin osallistui hankkeen kumppaneita ja heidän sidosryhmiään kaikista seitsemästä maasta. Keskustelujen keskeisenä havaintoina nousi esiin kohdennetun rahoituksen ja ennakoivan sääntelyn merkitys – näiden avulla voidaan luoda edellytyksiä kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiselle, rakentaa merkittäviä yhteistyöverkostoja ja kehittää keskeisiä osaamisalueita, kuten suunnittelua.
Lisäksi keskusteluissa vallitsi yhteinen näkemys – kun politiikka, liiketoiminta ja suunnittelu suuntaavat kohti samaa tavoitetta, yrityksillä ja yhteiskunnalla on huomattavasti paremmat edellytykset edetä kiertotaloussiirtymässä.
Kolme keinoa kiertotaloussiirtymän vauhdittamiseen
1. PK-yritysten tukeminen kohdennetulla rahoituksella ja politiikkatoimilla
Monilta pk-yrityksiltä puuttuu sisäisiä resursseja ja osaamista kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä monet yritykset tarvitsevat tukea sekä rahoituksen löytämisessä että monimutkaisen lainsäädännön ja politiikkatoimien ymmärtämisessä.
Rahoitus voikin toimia tärkeänä kannustimena ja liikkeellepanevana voimana, mutta ollakseen vaikuttavaa, sen tulisi tukea monitieteisiä ja poikkisektoraalisia hankkeita. Lisäksi rahoitus nähdään yhä usein pelkkänä kulujen kattajana sen sijaan, että sitä hyödynnettäisiin todellisena strategisena vauhdittajana.
Hyvä käytäntö
Suomen Green Deal osoittaa, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset sitoumukset voivat ohjata toimialan suuntaa.
2. Liiketoimintamallien ja osaamisen kehittäminen
Yritysten on saatava tukea kiertotalouden liiketoimintalogiikan ymmärtämiseen, jotta ne voivat aloittaa siirtymän. Käytännön lähtökohtana ovat toimet, jotka ovat kustannuksiltaan vähäisiä, vaikutuksiltaan selkeitä ja helposti toteutettavissa, ja jotka tuottavat oivalluksia sekä varmuutta etenemiselle. Lisäksi yritykset tarvitsevat enemmän tukea kiertotalouden, liiketoiminnan ja suunnittelun strategisen kokonaisuuden kehittämiseen.
Hyvä käytäntö 1: Tarjota julkista rahoitusta pk-yrityksille kiertotalouden liiketoimintasuunnittelun asiantuntijoiden palkkaamiseen, mikä osaltaan mahdollistaa yritysten keskeisten kyvykkyyksien vahvistamisen ja strategisen kehittämisen käynnistämisen.
Hyvä käytäntö 2: Esimerkkien, toimintamallien ja ohjeistusten esittäminen lisää motivaatiota aloittaa, mutta menestystarinoiden suora jakaminen yritysten kesken on vielä tehokkaampaa. Lisäksi tarvitaan räätälöityä tukea ja pitkäkestoista valmennusta kiertotalousmuutoksen toteuttamiseksi.
3. Ekosysteemien rakentaminen oppimisen ja innovoinnin tueksi
Useimmilla pk-yrityksillä ei ole omaa T&K-toimintoa, joten he tarvitsevat yhteistyötä ulkoisten tutkimuskeskusten kanssa pilottien luomiseksi. Pilotointivaiheen ja skaalaamisen välillä on usein kuilu. Yritykset tarvitsevat tukea arvoketjujen rakentamiseen yhteistyön, oppimisen ja innovaatioiden edistämiseksi. Muutoksen tukemisessa muotoilun arvo näkyy fasilitoinnissa ja kokonaisuuden hallinnassa sekä nopeassa testaamisessa, iteroinnissa ja kehittämisessä, mikä vähentää epäonnistuneita investointeja.
Hyvä käytäntö 1: Sitran työ Suomessa osoittaa, kuinka toimialatason yhteensovitettu tuki ja siirtymäsuunnitelmat luovat vertaispainetta ja toimintaa vauhdittavaa dynamiikkaa.
Hyvä käytäntö 2: Brysselissä ja Suomessa julkinen sektori on edistänyt muutosta, kun taas Međimurjessa Kroatiassa menestyneimmät kestävät liiketoimintamuutokset ovat liittyneet tiiviisti markkinakysynnän muutoksiin B2B-sektorilla. Yritykset ovat vastanneet markkinamuutoksiin ja hyödyntäneet kiertotalouden lähestymistapoja pysyäkseen kilpailukykyisinä.
Kiertotalous vaatii uutta ajattelua, kyvykkyyksiä ja muotoilun strategista hyödyntämistä
Yhteenvetona voidaan todeta, että kiertotalous nähdään yhä usein kustannuseränä ja haasteena – ellei siihen tartuta monitieteisin ja -alaisin ottein. Kun helpoimmat kustannustehokkuutta tuottavat toimenpiteet on jo toteutettu, seuraavat askeleet vaativat syvempää ajattelun, tavoitteiden ja toimintamallien muutosta.
Eteenpäin pääsemiseksi yritykset tarvitsevat tukea kyvykkyyksien rakentamiseen, jotta kestävyydestä tulee taakan sijaan liiketoiminta-arvoa luova voima ja kiertotaloudesta kasvaa innovaation ja mahdollisuuksien ajuri.
Muutos edellyttää sekä materiaalien että liiketoimintamallien uudistamista, jonka pohjana on systeeminen, analyyttinen ja luova ajattelu. Tällöin muotoilun todellinen arvo tulee esiin: se auttaa jäsentämään monimutkaisuutta, ohjaa iteratiivista kehitystä riskien vähentämiseksi ja luo tulevaisuuden kiertotalousratkaisuja ja liiketoimintamalleja, jotka palvelevat sekä ihmisiä että planeettaa.
Kirjoitus pohjautuu tekstiin, joka on alun perin julkaistu asiakkaamme Design Forum Finlandin blogissa.